Taas yksi (ja meille neljäs!) viikko Colliouressa alkaa olemaan siinä pisteessä että viikonloppu on käsillä. Ääneen todettiinkin tässä kuluneella viikolla ettei olla koskaan aiemmin oltu näin pitkää aikaa poissa omasta kotoa ja silti itsestä tuntuu ettei siitä suomesta lähdöstä nyt niin kovin kauaa ole.
Hyppy vuorotteluvapaalle ja talo Ranskasta! Arjen siirtäminen välimeren ilmastoon vailla aikatauluja nauttien hyvästä ruuasta ja sen tekemisestä, paikallisista viineistä sekä upeista maisemista. Arkea rytmittää lasten suorittama kotikoulu. Blogissa käyn läpi reissun valmisteluja sekä arjen eloa paikan päällä. Me päätettiin ostaa vapaa-aikaa. Kesällä kotiutuessa osaan sanoa kannattiko se.
torstai 5. huhtikuuta 2012
Pääsiäisen vastaanottoon!
Viikko on hurahtanut oikeinkin mukavissa merkeissä pääsiäistä odottaen ja siihen paikalliseen tapaan valmistautuen.Paikallista elämänmenoa ollaan päästy ihmettelemään ja ihastelemaan aitiopaikalta aina niin ystävällisen naapurin Madamen opastuksella. Hän on todella ottanut sydämenasiakseen sen ettei me missään tapauksessa jäätäisi paitsi mistään paikallisesta juhlatohinasta!Paikalliset koululaiset ovat parhaillaan kahden viikon mittaisella kevätlomalla joka ajoittuu aina tähän pääsiäiseen. Meidän oman Suomi-koulumme oppilaat ovatkin tehneet tämä huomioonottaen kevennettyä työviikkoa ajatuksella " maassa maan tavalla".Paikallinen valtauskonto katolilaisuus sanelee käytännössä arjen sekä pyhän ja erityisesti nyt lähestyvä pääsiäinen onkin yksi suurimmista näkyvistä juhlista siihen kuuluvine traditioineen.Pääsiäinen näkyy kaikkialla paikallisissa marketeissa, kadunvarsikojuissa ja erityisesti näissä herkuistaan tunnetuissa suklaapuodeissa;)Puotien hyllyt pursuavat toinen toistaan herkullisempia luomuksia pääsiäisnoidista meren eläviin ja tietysti niihin asiaan kuuluviin kelloihin jotka kaikki on luonnollisesti laatusuklaasta työstetty.Suklaiset kellothan kuvastavat sitä ominta katolilaista pääsiäisuskomusta jota täällä lapsille kerrotaan. Tarinan mukaan kirkonkellot lentävät kiirastorstaina Roomaan Paavin siunattavaksi ja varhain sunnuntaiaamuna kellojen palatessa takaisin Ranskaan ne tiputtelevat suklaamunia lasten löydettäviksi.Monin paikoin kaupungit ja kylät järjestävätkin leikkipuistoissa lapsille pääsiäisenä herkkujen etsintätuokioita.Omat suklaavarastot ollaankin täydennetty hyvissä ajoin tässä kuluneen viikon varrella ja muutamat "laatuluomukset" mukaanlukien asiaan kuuluva suklaakello haettiinkin Olivierin puodista;)Pääsiäisostokset käytiin säästömielessä hankkimassa Espanjan puolelta meille jo tutuksi tulleesta La Jonquerasta. Kotiin päin lähtiessä auto olikin lastattu taas kerran lukuisilla pesuaineilla, säilykkeillä, juustoilla, leikkeleillä, appelsiineilla ja suolaisilla että makeilla herkuilla joista varmasti riittää pitkälti yli pyhien. Ruokamarketin yläkertaan pikaisesti eksyttyämme löysimme tarjouksessa olevia matkalaukkuja ja aikamme niitä räplättyämme päädyimme tekemään harkitun heräteostoksen hintaan 25e;). Viikkoa ollaan vietetty pääsiäisvalmisteluiden lisäksi liikuntapainotteisemmin ja hyödynnetty nyt viime viikkoa vilpoisampia kelejä tramontanen puhaltaessa reippailemalla lähiseudulla ja vuoren rinteillä.Alkuviikosta lähdettiin porukassa kipuamaan ylös Elmen huipulle johtavaa rinnettä ja matkalla törmäsimme varsin hellyttäviin otuksiin kun reitin varrelta bongasimme lauman aaseja joukossaan yksi muuli (jota me aikuiset ensialkuun kutsuimme hevoseksi). Silmät hämmästyksestä levällään kuuntelimme epäuskoisena kolmasluokkalaisen luennointia aaseista ja muuleista sekä erityisesti niiden eroista. Kotiin päästyämme turvauduimme (taas kerran) internetin ja erityisesti wikipedian ihmeelliseen maailmaan todetaksemme että lapsemme tiesi sen mitä vanhemmat eivät olisi uskoneet tämän tietävän. No, tästä kohtaamisesta virinneen keskustelun myötä viimeistään me kaikki ollaan nyt enemmän tietoisia aasien historiasta, käyttötarkoituksesta sekä muulin ja muuliaasin eroista eli ei turha reissu alkuunkaan!Keskiviikko vierähti epävakaisessa säässä ja me päätettiin tehdä vapaamuotoinen luokkaretki kylässä, eli käytännössä meidän naapurissa olevaan linnaan Chataeu Royaliin. Linnan pihapiirissä ollaan pyöritty viikkotolkulla ja nyt viimein vähän kuin sattumalta ajauduttiin sisätiloihin sadetta pitämään ja kyllä kannatti ajautua. Sisäänpääsymaksu 4e aikuisilta ei ollut kummoinen kun linnassa ja sen sisäpihalla sai aikaa kulumaan melkoisesti ihastelemalla sisätiloissa olevaa hieman erilaista taidenäyttelyä ja pihalla olevia alkuperäisiä tykkejä kuulineen sekä ajanmukaisine vempaimineen. Siinä me yritettiin perässä pysyä kun kolmasluokkalainen etsi epätoivon vimmalla sitä kuuluisaa linnantornia, joka siis tulee löytyä jokaisesta oikeasta linnasta, jossa prinsessa aikanaan odotti prinssiä tulevaksi;).Viikon kohokohta omalla kohdallani on ollut ehdottomasti patonkipuodin myyjättäreltä saatu positiivinen palaute ranskan kielen ja ääntämyksen osalta! Pessimisti ajatelkoot sen olevan vain osa paikallista kohteliaisuutta ja kenties kuuluvan tapoihin kehua vierasta mutta minä otan ilolla vastaan kaiken sen hyvän mitä täältä saa ja kyllä se positiivinen elämänasenne on ehdottomasti yksi niistä!Joyeuses Paques!