Sunnuntaina me lähdettiin Nantesista aamupäivällä vauhdikkaasti etenemään kohti Atlantin rantaviivaa päätyen lopulta noin kolmen tunnin ajon jälkeen tänne Bretagnen alueella sijaitsevaan noin 50000 asukkaan merenranta kaupunkiin Saint Maloon.
Saapuessamme muurien ympäröimään vanhaan kaupunkiin vettä satoi ja tuuli vihmoi mittarin näyttäessä vilpoisat 13 astetta. Me oltiin varattu majoitus kolmen yön ajaksi jo hyvissä ajoin etukäteen tästä Ibis-ketjuun kuuluvasta All Seasons hotellista josta saatiinkin ihan kelpo perhehuone.
Auton pysäköinti täällä hoituu niin, että me jätetään focus vanhan kaupungin muurien ulkopuolelle, kuitenkin hotellin läheisyyteen yleiselle parkkialueelle jossa tuntihinta on 1.10e klo 9-19 välisenä aikana. Yötunneista ei onneksi veloiteta.
Kaupunki on meille tosiaan entuudestaan tuttu muutamien vuosien takaa kun autoiltiin pitkin poikin ranskan rannikkoa parin viikon ajan ja nimenomaan tämä paikka valtavine vuorovesi- ilmiöineen, upeine linnoituksineen ja karun näköisien mutta kuitenkin viehättävine kivitaloineen jäi mieleen sillä ajatuksella että tänne voisi tulla uudelleenkin. Malo on mielestäni valtavan kaunis ja ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka joka toisaalta huokuu tuttua ranskaa yhdistettynä vahvasti vanhaan brittiläiseen tunnelmaan. Näillä seutuvilla saa jo palveluakin monin paikoin englanniksi, toisin kuin esimerkiksi Colliouressa, ja sitä kuulee myös runsaasti puhuttavan eikä ihme, sillä esimerkiksi brittejä täällä käy melkoisesti jo ihan kaupungin sijainnin puolesta. Ranska matkailumaana voi tarjota reissaajalle todella monipuolisesti nähtävää ja koettavaa kun on liikkeellä avoimin mielin ja huomioi sen että Ranska pitää sisällään todella paljon muutakin kuin Pariisin ja rivieran rantahietikon;)
Sunnuntai-iltaa me vietettiin täällä pitkälti huoneessa huilaillen. Ulkona sateessa pistäydyttiinkin ainoastaan pikaisella ruuanhakureissulla. Kolmasluokkalainen viihtyi oikeinkin hyvin tv:n ääressä sillä hotellin runsas kanavavalikoima pitää sisällään myös disney channelin, eli ei vapaa-ajan ongelmia!
Maanantaina aamiaisen jälkeen käytiin ensin rannalla kävelemässä ihastellen näkymiä laskuveden aikaan ja tutkailtiin linnakkeen ympärillä olevassa kivikossa oleviin vesipoukamiin vuoroveden myötä jääneitä mereneläviä. Kolmasluokkalaisen taskuista löytyikin reissun päätteeksi melkoisen monta toinen toistaan upeampaa simpukankuorta joita sitten lavuaarissa pestiin valmiiksi kotiinkuljetusta varten.
Iltapäivällä otettiin vielä auto alle ja lähdettiin ajelemaan lähiseuduille rannikkoa pitkin maisemia katsastamaan ja välillä lyötiin auto parkkiin kun löydettiin jotakin mielenkiintoista jota käytiin sitten jalkapatikassa lähemmin tutkailemassa.
Huvittavaa oli kuulla että kaiken tämän viimeaikaisen tien päällä olemisen ja autossa istumisen jälkeen kolmasluokkalainen edelleenkin tuumasi tykkäävänsä autoilusta!
Kahvi- ja jätskitauko pidettiin Cancalessa jonka liepeillä me Samin kanssa pistettiin merkille varsin paljon toiminnassa olevia perinteisiä b&b paikkoja ja myytävänä olevia kiinteistöjä jotka soveltuisi vallan mainiosti sen tyyppisen toiminnan pyörittämiseen. No, se iltapäiväinen reissu menikin sitten oikein mukavissa merkeissä haaveillen sellaisen hankkimisesta;) Unelmointihan on siitä mukavaa puuhaa että ensinnäkään se ei maksa mitään ja itse olen vakaasti sitä mieltä että kyllä sitä ihmisellä pitää jonkinsorttisia haaveita olla jos ikuna meinaa mitään saavuttaa. Itseasiassa tämäkin reissu jolla me parasta aikaa ollaan, sai aikanaan alkunsa täysin pähkähullusta haaveesta, joka sitten kuukausien myötä vähitellen jalostui lopulta toteutuskelpoiseksi ideaksi.
Tiistaina me vietettiin päivää ihan tässä kylällä kapeilla kujilla kuljeskellen, rannassa käyskennellen ja liki pari tuntia hurahti siinä kun ihan vaan istuskeltiin auringosta nautiskellen pienellä puistoalueella samalla kun odoteltiin pienen turistijunan ("le petit train saint malo") lähtöä seuraavalle kierrokselleen johon me sitten hypättiin kyytiin. Puolen tunnin mittainen ohjattu kaupunkikierros englanniksi ja ranskaksi selostettuna oli erityisesti kolmasluokkalaisen mieleen!
Tiistaina me kyllä katsasteltiin mahdollisuutta lähteä päiväretkelle Jerseyn saarelle, jonne Malosta on meriteitse vain reilun tunnin matka, mutta se tyssäsi lopulta hintapolitiikkaan. CondorFerriesin taksojen mukaan kahden aikuisen, lapsen sekä auton kuljettaminen mennen tullen olisi tullut kustantamaan 330e..
Tiistai-iltana kolmasluokkalainen halusi vielä käydä ottamassa muutaman kierroksen paikallisessa karusellissa jonka jälkeen kello näyttikin jo sen verran että ranskassakin saa ravintolasta ruokaa joten kiireellä vatsat kurnien läheiseen pitseriaan nauttimaan yhdistetty päivällinen sekä iltapala!
Keskiviikkona taas kamat kasaan ja matka jatkukoon. Bretagnen seudulle taas heipat joksikin aikaa ja nokka kohti isoa Cityä!!
Saapuessamme muurien ympäröimään vanhaan kaupunkiin vettä satoi ja tuuli vihmoi mittarin näyttäessä vilpoisat 13 astetta. Me oltiin varattu majoitus kolmen yön ajaksi jo hyvissä ajoin etukäteen tästä Ibis-ketjuun kuuluvasta All Seasons hotellista josta saatiinkin ihan kelpo perhehuone.
Auton pysäköinti täällä hoituu niin, että me jätetään focus vanhan kaupungin muurien ulkopuolelle, kuitenkin hotellin läheisyyteen yleiselle parkkialueelle jossa tuntihinta on 1.10e klo 9-19 välisenä aikana. Yötunneista ei onneksi veloiteta.
Kaupunki on meille tosiaan entuudestaan tuttu muutamien vuosien takaa kun autoiltiin pitkin poikin ranskan rannikkoa parin viikon ajan ja nimenomaan tämä paikka valtavine vuorovesi- ilmiöineen, upeine linnoituksineen ja karun näköisien mutta kuitenkin viehättävine kivitaloineen jäi mieleen sillä ajatuksella että tänne voisi tulla uudelleenkin. Malo on mielestäni valtavan kaunis ja ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka joka toisaalta huokuu tuttua ranskaa yhdistettynä vahvasti vanhaan brittiläiseen tunnelmaan. Näillä seutuvilla saa jo palveluakin monin paikoin englanniksi, toisin kuin esimerkiksi Colliouressa, ja sitä kuulee myös runsaasti puhuttavan eikä ihme, sillä esimerkiksi brittejä täällä käy melkoisesti jo ihan kaupungin sijainnin puolesta. Ranska matkailumaana voi tarjota reissaajalle todella monipuolisesti nähtävää ja koettavaa kun on liikkeellä avoimin mielin ja huomioi sen että Ranska pitää sisällään todella paljon muutakin kuin Pariisin ja rivieran rantahietikon;)
Sunnuntai-iltaa me vietettiin täällä pitkälti huoneessa huilaillen. Ulkona sateessa pistäydyttiinkin ainoastaan pikaisella ruuanhakureissulla. Kolmasluokkalainen viihtyi oikeinkin hyvin tv:n ääressä sillä hotellin runsas kanavavalikoima pitää sisällään myös disney channelin, eli ei vapaa-ajan ongelmia!
Maanantaina aamiaisen jälkeen käytiin ensin rannalla kävelemässä ihastellen näkymiä laskuveden aikaan ja tutkailtiin linnakkeen ympärillä olevassa kivikossa oleviin vesipoukamiin vuoroveden myötä jääneitä mereneläviä. Kolmasluokkalaisen taskuista löytyikin reissun päätteeksi melkoisen monta toinen toistaan upeampaa simpukankuorta joita sitten lavuaarissa pestiin valmiiksi kotiinkuljetusta varten.
Iltapäivällä otettiin vielä auto alle ja lähdettiin ajelemaan lähiseuduille rannikkoa pitkin maisemia katsastamaan ja välillä lyötiin auto parkkiin kun löydettiin jotakin mielenkiintoista jota käytiin sitten jalkapatikassa lähemmin tutkailemassa.
Huvittavaa oli kuulla että kaiken tämän viimeaikaisen tien päällä olemisen ja autossa istumisen jälkeen kolmasluokkalainen edelleenkin tuumasi tykkäävänsä autoilusta!
Kahvi- ja jätskitauko pidettiin Cancalessa jonka liepeillä me Samin kanssa pistettiin merkille varsin paljon toiminnassa olevia perinteisiä b&b paikkoja ja myytävänä olevia kiinteistöjä jotka soveltuisi vallan mainiosti sen tyyppisen toiminnan pyörittämiseen. No, se iltapäiväinen reissu menikin sitten oikein mukavissa merkeissä haaveillen sellaisen hankkimisesta;) Unelmointihan on siitä mukavaa puuhaa että ensinnäkään se ei maksa mitään ja itse olen vakaasti sitä mieltä että kyllä sitä ihmisellä pitää jonkinsorttisia haaveita olla jos ikuna meinaa mitään saavuttaa. Itseasiassa tämäkin reissu jolla me parasta aikaa ollaan, sai aikanaan alkunsa täysin pähkähullusta haaveesta, joka sitten kuukausien myötä vähitellen jalostui lopulta toteutuskelpoiseksi ideaksi.
Tiistaina me vietettiin päivää ihan tässä kylällä kapeilla kujilla kuljeskellen, rannassa käyskennellen ja liki pari tuntia hurahti siinä kun ihan vaan istuskeltiin auringosta nautiskellen pienellä puistoalueella samalla kun odoteltiin pienen turistijunan ("le petit train saint malo") lähtöä seuraavalle kierrokselleen johon me sitten hypättiin kyytiin. Puolen tunnin mittainen ohjattu kaupunkikierros englanniksi ja ranskaksi selostettuna oli erityisesti kolmasluokkalaisen mieleen!
Tiistaina me kyllä katsasteltiin mahdollisuutta lähteä päiväretkelle Jerseyn saarelle, jonne Malosta on meriteitse vain reilun tunnin matka, mutta se tyssäsi lopulta hintapolitiikkaan. CondorFerriesin taksojen mukaan kahden aikuisen, lapsen sekä auton kuljettaminen mennen tullen olisi tullut kustantamaan 330e..
Tiistai-iltana kolmasluokkalainen halusi vielä käydä ottamassa muutaman kierroksen paikallisessa karusellissa jonka jälkeen kello näyttikin jo sen verran että ranskassakin saa ravintolasta ruokaa joten kiireellä vatsat kurnien läheiseen pitseriaan nauttimaan yhdistetty päivällinen sekä iltapala!
Keskiviikkona taas kamat kasaan ja matka jatkukoon. Bretagnen seudulle taas heipat joksikin aikaa ja nokka kohti isoa Cityä!!
